Taas tulee tämä päivitys hiukan viiveellä. Olen parhaillaan Sveitsissä.
Anyway, lähdin Firenzestä aivan räkäisenä kohti Milanoa. Onneksi majapaikka oli lähellä asemaa. Kävin kaupassa, ostin eväitä hotelliin ja hyppäsin petiin. Se Milanosta.
Milanon rautatieasema on upea
Tässä hotellini
Eurocity- junalla painelin Comolle yhden Milanoön jälkeen. Pääsin nopeasti Eurocityllä ilman vaihtoa, hinta oli kolminkertainen, peräti 13 euroa
Perillä
Kiva taideteos aivan aseman vieressä.
Comon kaupunki muistuttaa Gardan alueen kaupunkeja. Asukkaita täällä on paljon enemmän, peräti 100.000
Tulopäivänä paistoi hetken aurinko, siten satoikin kaatamalla kolme päivää.
Duomo sivusta
Majoituin 20 neliöiseen huoneistoon, mikä oli lähellä palveluja. Ja aivan liian lähellä kirkkoa. Meteli on aivan järkyttävä aamuseitsemästä iltakymmeneeen. Kellot soivat puolen tunnin välein. Jos menit myöhemmin nukkumaan, et pystynyt aamulla seitsemän jälkeen venyttämään nukkumista yhtään. Korvatuplat ei auttaneet. Karmea kokemus. Lähdinkin päivää aikaisemmin Sveitsiin.
Sängynpäätykuvio oli varsin vauhdikas
Kävin vuorella pienellä köysiratajunalla
Aikamoista menoa ylös ja alas. Jarrut pitää olla kunnossa.
Ylhäältä olikin upeat misemat, lumiset vuoret näkyvät kaukaa. Dolomiiitit?
Pieni, kaunis kirkko oli komeasti mäellä
Ihmeen valaistu sisältä. Monet kirkot ovat melkein pimeitä
Syksy on tullut Pohjois-italiaan, värit ovat upeat
Pienä kyliä on järven rannalla joka puolella
Vielä jaksaa ruusu kukkia
Comojärvestä tuli tosiaan Garda mieleen, mutta kyllä Gardajärvi menee ykköseksi. Luonto on Gardan pohjoispuolella jylhempää ja aidompaa. Tosin jos pidempään alueella kiertelisi, voisi järvialue näyttää toisenlaiselta. Vuodenaikakin voi vaikuttaa näkökulmaan. Turisteja ei näkynyt, hiljaista oli. Sainkin extrahyvää palvelua ravintolassa. Ehkä jopa liiankin kanssa. Viisi päivää Comolla oli liikaa, varsinkin, kun nukkuminen oli niin vaikeaa. Niinpä painelin päivää aikaisemmin asemalle todetakseni etten pysty vaihtamaan lippua, koska palvelupiste oli sunnunaina kiinni. Hyppäsin kuitenkin väärällä lipulla Eurocityjunaan. Paikkakin löytyi pienellä neuvottelulla ja tyytyäisenä, joskin väsyneenä ihailin alppimaisemia. Muutamia kuviakin sain napsittua kovassa vauhdissa ja tietty ikkunalasi oli välissä.
Zurich oli vastassa vajaan neljän tunnin reissun jälkeen. Siellä nukkumaan pehmeään petiin.
Maat vaihtuvat, mutta rakkaus Italiaan säilyy. Ciao bella Italia<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti