torstai 15. elokuuta 2013

Ferragosto

Osaatko kukaan kertoa miksi vastaukseni lukijoiden kommentteihin ei näy. Jotakin teen väärin.

Käsi on taas tosi kipeä. Kun turvotus lisääntyy, puristaa kipsi inhottavasti. Täytyy seurata tilannetta josko pitää lähteä käymään sairaalassa näytillä, saisivat hiukan avaa tätä. 

Välillä on monta tuntia asiat hyvin, sitten kipu vie voimat kokonaan. Olen ulkoillut pienissä pätkissä, pari tuntia kerrallaan. Täällä tulee käveltyä tosi paljon, selkä on loistavasti kunnossa varmaan siitä johtuen.

Löysin kohtalotoverin eilen  ravintolassa,sain ekat sydämet ja tekstit kipsiini. Ravintolassa oli livekeikka, kyllä hyvä musiikki koukuttaa.

 
Ja ruoka oli taas niiiiiiiiin hyvää...



Tämän päivän lounas, pasta carbonara. Hyvää oli tämäkin...Pastoissa on muuten yllättävän 
paljon syömistä, ei siis pelkkää spagettia. Meren herkut ovat täällä käsittämättömän hyviä

Eilisen tornadon myötä merivesi laski valtavasti ja ihmiset olivat keräämässä simpukoita tänään.
 Kaloja uiskenteli aivan rannassa,













Tänään alkoi Ferragoston juhlinta,  aamulla 9.30 oman rannan Disco starttasi. Tätä iloa ja meteliä 
jatkuu sunnuntaihin. 

Tässä vesijumppa, vetäjät antoivat kaikkensa.



    Ilotulitusta valmistellaan....


Nyt valmistautuminen liikenteeseen, aikaa menee varmaan pari tuntia ennenkuin tästä pääsen ulos.


   Buon Ferragosto!




keskiviikko 14. elokuuta 2013

Nyt ollaan sitten rikki

Juuri, kun olin suunnitellut tehostavani liikkumista, loppui homma kokonaan. Ihan oma syy. Facebook-ystäväni näkivätkin jo kuvan pitkästä kipsistä, mutta laitetaan kuva oiken mekon kanssa. Huomatkaa väreihin sopiva kantoliina. Kiitän kaikkia minua tukeneita, olen ollut pari päivää aika rikki.


Tässä turmapaikka, missä kaaduin pahasti rullaluistimilla. Ensin meni tosi hyvin ja siitä innostuen lisäsin vauhdin aivan liian kovaksi ja sitten mentiin. Kaatumisen jälkeenkin piti vetää vielä hetki, mutta kun  ranne oli aivan vinkkelissä tiesin, että huonosti kävi. Menin vielä bussilla hotellille hakemaan eurooppalaista sairausvakuutuskorttia ja sitten taksilla Riminin sairaalan päivystykseen. Siellä vietin yöni hyvässä hoidossa. Vinksallaan olleet ranneluut reponoitiin anestesiassa, piru kun olikin ikävä toimenpide. Molemmat ranneluut siis poikki, kipsi 3-4 vkoa, riippuu miten luutuminen edistyy. Viikon päästä sairaalassa kontrolli. Hoitavat minut täällä kuntoon eli Riminillä olen niin pitkään, ehkä kokonaisen kuukauden. Ei uintia, ei aurinkoa hikoamisen takia, ei liikuntaa. Nyt voisi pienen kirosanan sanoa,  mutta olen kahden päivän debiksen jälkeen nähnyt tässä hyvääkin; reissua ei tarvitse peruuttaa eikä rannetta tarvitse operoida. Siinä ne hyvät asiat olivatkin. Yksi vielä unohtui; jalat on kunnossa, voin siis kävellä pitkiäkin matkoja.


Pyhiinvaellus tietty peruuntuu, ei kipsiin kanssa siellä pärjää, vaikka halua olisi. Kun oikea käsi on pelistä pos, olet aika avuton. Pukeminen, peseytyminen on tosi vaikeaa. Kynnet ovat pahimmat, niitä ei voi leikata eikä niitä saa puhtaaksi millään. Syöminen on säälittävän näköistä, jos vähänkään ruoka kiinteää. Eilen aloin itkeä turhautuneena, kun äyriäispastan syömisestä ei tullut mitään,  pikkuiset simpukat lensivät pitkin pöytää. Hampaat ovat muuten hyvä työkalu, en tiennytkään. Mutta nyt loppuu valitus ja  tässä muutama kuva Riminiltä. Sen sanon vielä, että kuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä tai se on jopa mahdotonta vasurilla.

Kävin tänään bussilla keskustassa ja hyvin se meni. Tässä taukopaikan Prosecco, kyytipojaksi toivat 
 muut herkut

Täällä oli kunnon tornado tänään, hetkessä pöytiä kaatui ja ranta tyhjeni. Meri vaahtosi hurjana. Tänään piti olla kova ukkonen eipä ole näkynyt. Olin suunnitellut mennä yöristeiylle katsomaan Ferrogoston alkua, ilotulitusta. Risteily on varmaan peruttu eikä pomppiminen tee hyvää tälle kädelle. Täytyy pysyä rannalla, onneksi täällä on musiikkia monessa paikassa.


Tässä tuttu ja mukava musapaikka ainakin Janicalle jaTiinalle.  Oltiin Ferrogoston aikaan täällä tasan kahdeksan vuotta sitten.

Nyt ei pysty kirjoittamaan enempää, vasen käsi on ihan poikki, virheistä viis...


maanantai 12. elokuuta 2013

Taas mennään eteenpäin

 Aamuvarhaisella jätin Jesolon taakseni, matkalla bussiasemalle osui silmiini pari tekstiä mitkä kuvaaavat rantaelämää hyvin. Lauantaina törmäsin ensimmäistä kertaa muuten juopuneisiin italialaisiin nuoriin. Ääntä ja laulua lähti aivan samalla tavalla kuin kotipuolessa. Monet nukkuivat autoissa rantojen läheisyydessä. Hotellit ovat aivan täynnä. Olin hotellissani ainoa ulkomaalainen, kaikki muut olivat italialaisia, perheitä enimmäkseen. Pikkuiset perhehotellit ovat paikallisten suosiossa, hinnat ovat kohtuulliset.



Jesolosta lähdin bussilla kohi Venetsiaa. Tällä kertaa bussi kulki aikataulussa, olimme tosi vikkelästi perillä. No Venetsian rautatieasemalla olikin täysi kaaos, kaikki lippuautomaatit olivat pois käytöstä. Jokainen odotti vuoroaan kuin Suomessa, kohtaloonsa sopeutun, hiljaa hissukseen. Puolisen tuntia meni odottaessa, ei sen pidempään. Lippu Bolognan kautta Riminille maksoi yhteensä 26 euro. Bolognaan on 160 km ja hinta 10 euro ja jatkolippu Riminille on loput 15 euroa. Perillä Riminissä klo 15, työpäivän verran siis meni aikaa siirtymiseen. Ei paha:)

  Venetsian aamu



  Näillä rautatieaseman portailla on muistoarvoa. Nukuimme ystäväni Tiinan kanssa portaiden 
  juurella vuonna 1979 Interrailin yhteydessä.

Junamatkan maisemia...


 
 Bolognan asemalla siirryin vikkelästi Riminin junaan. Matkalaukku painaa niin paljon etten jaksa nostaa sitä junassa ylähyllylle. Joudun pyytämään apua koko ajan tai ihmiset yleensä auttavat, kun näkevät etten selviä. Junasta pois hyökätessä oli laiturilla mies, joka varmaan odotteli matkustajia, joilla on ongelmia laukkujen kanssa. Hän melkein nappasi laukun ja vikkelästi mentiin portaat ylös ja alas. Annoin kaikki pikkurahat mitä minulla oli eli vajaa 3 euroa. Ei ollut oikein tyytyväisen näköinen. Minä sen sijaan istuin tyytyväisenä ensimmäiselle vapaalle paikalle kunnes joku ystävällisesti kysyi istunko varmasti omalla paikallani. Niinpä tietty. Ensimmäinen juna oli ilman istumapaikkoja, lippu olisi muuten pitänyt leimata asemalla, mutta enpä leimannut. Junassa ei ollut leimausautomaattia, vaikka kuinka etsin. No tässä toisessa junassa siis oli siis istumapaikat  ja pitkän säätämisen jälkeen löysin omani. Carozza 005, posti 5- corridoio. Niinpä, olisihan toi pitänyt heti ymmärtää... istuin hiestä märkänä viiden miehen kanssa ovellisessa comparimento viitosessa ja yritin hiukan saada sykettä laskemaan... Ei mennyt putkeen vastapäätä istumavalla miehelläkään, hän nimittäin nukkui asemansa ohi.

Riminin asemalta on nettitietojen mukaan kilometri tänne hotellille. Minulla meni kolme tuntia ennenkuin pääsin matkalaukun kanssa perille paahtavassa helteessä. Kartan mittasuhteet ovat aivan pielessä. No, matkalla katselin paikkoja ja löysin huipputasoisen minigolfpaikan, menen pelaamaan ehkä jo tänään. Vieressä on muuten sama Coconuts-yökerho kuin seitsemän vuotta sitten. Yhtä hyvältä näytti. Tosin siellä oltiin just liian huolettomia ja laukut vietiin hetkessä. Nyt pitää olla tarkempi. Pakko liikkua taksilla tai bussilla tänne hotellille, jos on pidempään liikenteessä. Bussi tulee oven eteen.

Hotelli ei ole mitenkään kovin tasokas, mutta tällä mennään. Reppumatkahan tämä on. Minulla on tosin kaksi parveketta, toinen on valtavan kokoinen ja jaan sen kolmen muun huoneen kanssa. Pienempi on ihan ikioma.


Tässä kuvassa osa isommasta parvekkeelta, nyt tätä kirjoittaessani viereisessä pöydässä istuu kolme 
Italialaista miestä korttia pelaamassa. Täällä on tähän aikaan klo 20 jo täysi säpinä päällä


Tässä yhden hengen huoneeni, tilaa olisi kavereillekin. Huippuvärit:)

   Tässä oman pikkuparvekkeeni näkymät, vastapäisen talon asukkaille voin vaikka jutella, niin
   lähekkäin ollaan

Eiköhän tänne taas asetu, vaikka hotelli ei kyllä sijainniltaan ole ollenkaan siellä mitä suunnittelin.
Tein varauksen vasta eilen ja Ferrogoston vuoksi täällä ovat ihan kaikki. Mutta hei, täällä on myös 
Wi-fi!

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Viimeinen ilta Jesolossa

Niin se vaan viikko mennä hurahti, vaikka tullessani pelkäsin täällä ikävystyväni. Päinvastoin, olen viihtynyt tosi hyvin,  lämmintä ollut joka päivälle mutta ei kuitenkaan tuskaista Venetsian hellettä. Hotelli on ollut yliveto, loistava sijainti, hyvä aamupala, ihana henkilökunta. Livemusiikkitarjonta iltaisin on ollut todella hieno kokemus, Baari ja katu ovat täynnä kuulijoita jokaisena iltana. Olen tutustunut täällä paikallisiin ja päässyt kurkistamaan heidän  elämäänsä.Syyskuun lopulla suurin osa hotelleista  ja ravintoloista sulkee ovensa ja monet työntekijät ja omistajat lähtevät ulkomaille joko lomalle tai töihin. Jesolon talvikausi on kuulemma liian pitkä, pimeä ja kylmä. Tekemistä.ei ole nimeksikään. Näinhän se varmaan on, kesä painetaan töitä ilman lomaa ja sitten huilitaan. Olisi kiva kokeilla...

Tässä menossa varpaiden värjäys


Myytävää on kaikilla, jopa taivaalla


   Järjestin täällä rapujuhlan itselleni. Maukkaampaa saa etsiä pitkään...

Tämä viimeinen ilta on aina hiukan haikea. Pakkaamista ja reissun suunnittelua riittää koko illalle. Lähden aamupalan jälkeen takaisin Venetsiaan ja sieltä Bolognan kautta Riminille. Vietän vielä toisen viikon rantatunnelmissa. Kaikki tarpeellinen rantavarustus on hankittu joten nyt vaan käyttöä niille. Rimini on tuttu paikka, se on kunnon kaupunki Jesoloon verrattuna.  Jatkan hyvin alkanutta lenkkeilyä siellä. Golfkenttäkin löytyy. San Remoon teen päivä matkan, sen verran huikea paikka se on. Täytyy mennä löysällä aikataululla ettei tule liian tiukkaa suorittamista. Toistaiseksi on mennyt hyvin.

Mitä muistijälkiä Jesolosta jää? Ihanat ihmiset, kiva hotelli, rento tunnelma kaikkialla, hyvät lenkkimaastot. Meren aallot ja yöuinti, skootterikyydit pimeässä illassa, taiteilijan järjestämä yksityinen näyttely ja aivan mahtavaa livemusaa illasta iltaan. Univelkaa on hurjasti, mutta josko Riminillä nukkumiselle järjestäisi aikaa.  Jää nähtäväksi..

Nyt pakkaamaan ja  aikaisin nukkumaan!





perjantai 9. elokuuta 2013

Univelkaa kertyy...

ØTäällä kaikki kiva alkaa vasta myöhään illalla. Päivät lojutaan rannalla, välillä tankataan lounaalla ja sitten lepäillään siestan  aikaan. Iltasyöminen ajoittuu noin klo 21 aikoihin ja sen jälkeen livemusiikki valtaa koko pikkukaupungin. Tämä rytmi vaatii totuttelua ja hyviä unenlahjoja, sillä lapset heräävät aikaisin hotellissa ja pitävät sen verran ääntä, että meteliin heräävät myös muut. Ei auta kuin opetella ottamaan päiväunet.

Vaatteista vielä sen verran, etä minulla on matkalaukullinen vääränlaisia vaatteita täällä mukana. Paljon rennompaa pukeutumista täällä harrastetaan, enkä halua kotelomekossani täällä erottua liikaa. Olen taas ostanut yhden paidan ja bikinit. Vanhat olivatkin ainakin viiden vuoden takaa. Tarvitsen kohta todellakin toisen matkalaukun.

Olin tänään hetken rannalla ja tällä kertaa hierottiin jalat. Teki oi hyvää eilisen juoksun jälkeen. Ylihuomenna on selän vuoro. Alla kuva uusista bikineistä ja uudesta puserosta. Rannekorunkin ostin:)







Nyt saa mummolook kyytiä kovaa vauhtia, ei haittaa... 
Tutustuin muuten eilen illalla kaupunkiin skootterin kyydissä. Aika kiva kokemus.

Tässä tämän viikon tukijoukot, Mattia ja Carlo. Pojat antoivat luvan kuvan julkaisuun. Laitan nyt näitä kuvia ihmisistä, kun niitä on kyselty..



Tämän herran ravintolassa söin tosi hyvin. Hän on myös kuvataiteilija, nimeltään Lino P.



Illalla uusia seikkailuja kohti, tarkoituksena mennä skootterikyydillä kaupungin keskustaan kuuden kilometrin päähän viettämään perjantai-iltaa. Tänään aion maistaa lasillisen paikallista aperitiivia Spriziä. Siinä on proseccoa ja  katkeroa kuten Apes tai Campari sekä kivennäisvettä. Juoma on Pohjois-Italian klassikko.

 A presto!





torstai 8. elokuuta 2013

Tätiä viedään...

On se vaan mukavaa tämä rantaelämä, kun vauhtiin pääsee. Yhtään museota en ole nähnyt enkä kaivannut. Olen enemmän paikallisten ihmisten kanssa ja päivät menevät ihan omalla painollaan. Löysin ihanan ruokapaikan, tuli Helsingin rennot kuppilat mieleen. Ravintolassa on oma konsepti, kaikki perustuu pieniin annoksiiin, joita otetaan yksi tai useampia. Ei kuitenkaan Tapasta.. Kooltaan ovat puolet normaalista ja hintakin on puolitettu. Itse söin eilen todella hyvää gnocchi al ragu, en jaksanut edes syödä kaikkea, kun olin päivällä käynyt jo lounaalla. Kerta päivässä ruokaa riitttää.


   Jotenkin skandinaavinen tunnelma

  Tämä annos maksoi viisi euroa ja Proseccon ja leipien kanssa 8 euroa.

 
   Ja sitten taas musiikkia kuuntelemaan, pikkuisen kuvaajaa taidan ujostella.
   
 Aika rokkilegginsit Italian yössä, tavallisia ei löytynyt mistään.

Kävin sitten yöuinnilla, ihanaa oli ja turvallista...ihan kuin kauan sitten nuoruudessa näillä samoilla Adriameren aalloilla Tiinan kanssa.Mikään ei ole oikeasti muuttunut, lapsenriemu ja ilo löytyy ihan läheltä. No, joo tänään sitten väsytti. Kävin kuitenkin päivälenkillä ja sitkeästi jaksoin vetää matkan. Onneksi iltaisin keskityn alkoholittomaan tarjontaan, pääsee helpommalla. Eilen tein poikkeuksen, kun tarjosin esiintyjille whiskypaukut, samalla piti itsekin ottaa. Sanottiin porukalla kippis ja  perään italiaksi cin cin!

Ensi viikon majapaikka on vielä auki. Peruin Gardan  Malsecinen majoituksen, koska hotellissa ei ole nettiyhteyttä. On tässä vielä kolme päivää aikaa valita paikka, Verona kyllä kiinnostaa. Toisaalta rantakin olisi kiva, kun lämmintä riittää. Ensi viikolla on italialaisten suuri juhla, Ferrogosto,  silloin raketit paukkuvat ja ilo on ylimmillään. Juhlasta myöhemmin lisää.

tiistai 6. elokuuta 2013

On the beach

Täällä ollaan biitsitunnelmissa. Eilinen lyhyt vajaan tunnin matkustus bussilla veikin melkein kolme tuntia, maanantairuuhkä oli pahimmillaan pikkuteillä. Saavuin siis paikkaan Lido Di Jesolo, joka sijaitsee noin 40 km päässsä Venetsiasta ja on osa Venetsian maakuntaa. Bussista hypättyäni ajattelin samantien palata takaisin Venetsiaan, paikka näytti niin erilaiselta. Sitten pohdin hetken omia ajatuksiani todetakseni, että en saa olla näin ennakkoluuloinen. Nyt otetaan haasteet vastaan ja mennään tulta päin. Epämukavuusalueella on joskus hyvä käväistä. Jesolon kaupungissa asuu noin 25 tuhatta asukasta, kesällä paikka on erittäin suosittu lomakohde. Jesolossa on 15 km pituinen hiekkaranta ja kaksi pitkä bulevardia. Kauppoja, ravintololoita ja kahviloita sekä hotelleja on vieri vieressä koko rannan pituudelta.

Oma hotellini on mukavalla paikalla ja kävin eilen testaamassa hotellin uimarannan. Tai rantahan on yhteinen, osalla hotelleista on oma kaistale rantaa yksityiskäytössä. Hotellini hintaan kuuluu rannan vapaa käyttö, varjo, pieni pöytä ja aurinkotuoli. Drinkkejä, jäätelöä, kahvia ja pientä purtavaa saa käden ulottuvilta. Vesi oli tosi lämmintä, mutta uiminen Marikassin kanssa oli hiukan vaikeaa. Koska olen yksin myös rannalla, en voi jättää mitään vartioimatta. Tänään otan mukaan vain pyyhkeen ja kirjan ja muutaman kolikon. Koko ajan kehittyy, onneksi. Ai niin, kokeilin myös vyöhyketerapiaa  hintaan 15 euroa 30 minuuttia. Hyvältähän se tuntui, mutta jotenkin syyllinen olo tuli, kun makasin niin turistina aurinkotuolissa ja toinen oli polvillaan jalkojeni juurella. Toisaalta hän sai rahaa perheelleen eli vaihtokauppaa tämä taitaa olla. Keskiviikoksi sovittiin, että hän käsittelee kipeän olkapääni, niskaan en anna koskea. Varpaat meinaan kevyesti manipuloitiin enkä halua samaa kipeän niskan osalta.

Jesolossakin on turisteista enemmistö italialaisia. Perheet ja nuoriso lomailevat. Koiria on täälläkin paljon, mutta kaikki ovat talutushihnassa toisin kuin Venetsian kujilla. Ruokalistat ovat italian lisäksi enkuksi, saksaksi ja venäjäksi. Suomalaisiin tai ruotsalaisiin en ole vielä törmännyt. Jos paniikki iskee, pääsee täältä laivalla Venetsian vanhaan kaupunkiin 50 minuutissa usean kerran päivässä.

Mutta nyt ollaan Jesolossa ja katsotaan mitä viikko tuo tullessaan. Ilta oli mielenkiintoinen, elävää musiikkia pitkästä aikaa ihanassa kesäillassa. Oman hotellin terassilla on joka ilta livemusikkia, jäin eilen kuuntelemaan muutamaksi tunniksi. Aivan mielettömän hienoja cover-tulkintoja. Joka puolella on live-musiikkitarjontaa eli mukavaa ohjelmaa iltaisin tiedossa. Ja hei, liikunta on jälleen aloitettu, kävin aamulenkillä ihanan lempeässä kesäaamussa, lämpöasteita +28 varjossa. Yleisvaikutelmaksi ensimmäisen päivän jälkeen jäi rento lomameininki, mukavat ihmiset, aurinko ja meri. Ei hassumpaa.

Hyvin tämä tästä lähtee, kun saan tuon respan nuoren Carlon vielä ymmärtämään etten ole Suomesta asti häntä varten tänne tullut...

Nyt rannalle...



Hotellini sisäänkäynti



Esiintyjiä odotellessa



Hyvin vetivät...


Iltainen ranta


Löytöjä...

Pitkä mekko