keskiviikko 14. elokuuta 2013

Nyt ollaan sitten rikki

Juuri, kun olin suunnitellut tehostavani liikkumista, loppui homma kokonaan. Ihan oma syy. Facebook-ystäväni näkivätkin jo kuvan pitkästä kipsistä, mutta laitetaan kuva oiken mekon kanssa. Huomatkaa väreihin sopiva kantoliina. Kiitän kaikkia minua tukeneita, olen ollut pari päivää aika rikki.


Tässä turmapaikka, missä kaaduin pahasti rullaluistimilla. Ensin meni tosi hyvin ja siitä innostuen lisäsin vauhdin aivan liian kovaksi ja sitten mentiin. Kaatumisen jälkeenkin piti vetää vielä hetki, mutta kun  ranne oli aivan vinkkelissä tiesin, että huonosti kävi. Menin vielä bussilla hotellille hakemaan eurooppalaista sairausvakuutuskorttia ja sitten taksilla Riminin sairaalan päivystykseen. Siellä vietin yöni hyvässä hoidossa. Vinksallaan olleet ranneluut reponoitiin anestesiassa, piru kun olikin ikävä toimenpide. Molemmat ranneluut siis poikki, kipsi 3-4 vkoa, riippuu miten luutuminen edistyy. Viikon päästä sairaalassa kontrolli. Hoitavat minut täällä kuntoon eli Riminillä olen niin pitkään, ehkä kokonaisen kuukauden. Ei uintia, ei aurinkoa hikoamisen takia, ei liikuntaa. Nyt voisi pienen kirosanan sanoa,  mutta olen kahden päivän debiksen jälkeen nähnyt tässä hyvääkin; reissua ei tarvitse peruuttaa eikä rannetta tarvitse operoida. Siinä ne hyvät asiat olivatkin. Yksi vielä unohtui; jalat on kunnossa, voin siis kävellä pitkiäkin matkoja.


Pyhiinvaellus tietty peruuntuu, ei kipsiin kanssa siellä pärjää, vaikka halua olisi. Kun oikea käsi on pelistä pos, olet aika avuton. Pukeminen, peseytyminen on tosi vaikeaa. Kynnet ovat pahimmat, niitä ei voi leikata eikä niitä saa puhtaaksi millään. Syöminen on säälittävän näköistä, jos vähänkään ruoka kiinteää. Eilen aloin itkeä turhautuneena, kun äyriäispastan syömisestä ei tullut mitään,  pikkuiset simpukat lensivät pitkin pöytää. Hampaat ovat muuten hyvä työkalu, en tiennytkään. Mutta nyt loppuu valitus ja  tässä muutama kuva Riminiltä. Sen sanon vielä, että kuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä tai se on jopa mahdotonta vasurilla.

Kävin tänään bussilla keskustassa ja hyvin se meni. Tässä taukopaikan Prosecco, kyytipojaksi toivat 
 muut herkut

Täällä oli kunnon tornado tänään, hetkessä pöytiä kaatui ja ranta tyhjeni. Meri vaahtosi hurjana. Tänään piti olla kova ukkonen eipä ole näkynyt. Olin suunnitellut mennä yöristeiylle katsomaan Ferrogoston alkua, ilotulitusta. Risteily on varmaan peruttu eikä pomppiminen tee hyvää tälle kädelle. Täytyy pysyä rannalla, onneksi täällä on musiikkia monessa paikassa.


Tässä tuttu ja mukava musapaikka ainakin Janicalle jaTiinalle.  Oltiin Ferrogoston aikaan täällä tasan kahdeksan vuotta sitten.

Nyt ei pysty kirjoittamaan enempää, vasen käsi on ihan poikki, virheistä viis...


2 kommenttia:

  1. Voih Jaana! Harmillinen tapaus, mutta älä lannistu. Nyt on hyvä aika ottaa vähä iisimmin ja vielähän sinä ehdit nähdä ja kulkea siellä kunhan saat käden kuntoon... Tsemppiä ja voimahali :-)

    VastaaPoista
  2. Voi ei! Toivottavasti kivut helpottavat! Hauskaa tekemistä kuitenkin löytyy kipsistäkin huolimatta!

    VastaaPoista