torstai 19. syyskuuta 2013

Vielä Rivalla

Olen jo kuudetta päivää täällä Riva dl Gardalla. Aika on mennyt tosi nopeasti uusiin paikkoihin tutustuessa.. Siirryn maanantaina järven toiseen kaupunkiin Malceniseen, en malta jättää näitä seutuja, vielä siis ainakin yhdeksän päivää Lago di Gardan ympäristössä.. Olen positiivisesi yllättynyt siitä miten leppoisasti päivät menevät. Täällä on ihana ilma, mikä toki vaikuttaa fiilikseen. Rannalle vo mennä halutessaan, mikä sekin on kivaa. Keli on kuin Suomessa kesällä, aamut ja illat hiukan viileitä, päivällä kaunista ja lämmintä. Vuoristo vaikutaa säähän paljonkin ja tuulet ovat välillä iltapäivisin kovia. Surffaajat ja purjehtijat kiittävät:) tämä onkin takuuvarma paikka lajin harrastajille ja heitä on täällä todella paljon. Karkeasti sanoiiin, että 99% vesiurheilun  harrastajista on saksalaisia. Vanhemmatkin turistit ovat pääosin Saksasta.

Olen ahkerasti treenannut kättä  ja kyllä sen kanssa jo pärjää kohtalaisesti. Kyynärvarresta ojennus on hiukan nihkeää, kierrot kivuliaita, samoin ranteen ojennus. Rajoituksin juuri näissä liikkeissä. Hauis ja varsinkin ojentaja tarvitsevat kyytiä ihan kunnolla. Mutta parempi tämä on, kuvista sen voi nähdä. Nyt siis viikko kipsin poistosta.

Viikko sitten, päivä kipsin poiston jälkeen

Viikko kipsin poiston jälkeen. Käden asento ei ole ihan sama, mutta kyllä toipumisen huomaa.

Teen harjoituksia päivittäin ja käytän kättä arkitoiminnoissa. Sillä se paranee, millä on tullutkin eli käyttöä! Ei tällä golfia pelata vielä, mutta ensi kesänä varmaankin? Olen lenkkeillytkin ja kävellyt, siinä jumpan lisäksi liikuntapuoli. 


Tänään kiipesin vuorelle katsomaan venetsialaisten 1500-luvulla rakennuttamaa Bastionen linnoitusta. 
Upea paikka!







Voimajuomaa



Vuorella kasvavia kukkia



Upeita kiviä ja kallioita



    Keskiviikon vuoren valloitus. Rohkeasti ylöspäin

Tämä oli vielä helppoa

Sitten alkoi jo pimeämpi taival, ei ketään missään, oli jo 
Ilta tuloillaan...

Pahasti valottunut..

Joo, tämä matka jäi lyhyeksi, en nauttinut pimenevästä metsästä yksinäni.

Kiipeäminen taittaa olla täällä suurin haasteeni.
Tässä tiistainen kiipeäminen torniin. Ihan järkyttävää katsottavaa. Tein muistoksi YouTube-videon. Osa on nähnyt tämän facessa.



Pelkään korkeita paikkoja, jos portaat narisevat, käsi ei ole kunnossa ja päälläsi on pitkä hame, mihin pelkäät kompastuvasi koko ajan. Kuvaaminen vaikeutti kiipeämistä,  kukaan ei käskenyt kylläkään kuvaamaan. En muuten tiennyt puhuvani koko ajan:)

Tässä tornin portaat.

Ei yhtään kivaa...

Aika jyrkkä loppusuora

Tämän pahemmasta tornista ei ole kyse. Vertaa Bolognan kuvaan, kävin sentään kipsikäden kanssa  tornissa ylimmän ikkunan tasolla. Näin se rohkeuskin vaihtelee, riippuen päivästä.


Torre Apponale, Riva del Garda

 
Tässä Bolognan Torre Asenelle, en voi uskoa, että olin siellä kipsin kanssa!

Korkeimmat tornit Italiassa

Tämä on kuin pelkokertoimesta, olen nimittäin kohdannut myös muita pelkojani täällä Rivalla. Kävin tutustumassa käärmeisiin ja myrkkyhämähäkkeihin. Sain henkilökohtaisen opastuksen ja tietty just silloin piti käärmeille antaa vettä ja niitä piti siirrellä. Arvatenkin kierroksen tarjosi rohkeuttaan esittelevä
miespuolinen työntekijä...


Sisään vaan..

Pythonin nahka

Tässä on nyt sekä päätä että häntää..

Tämä kaveri oli tosi innokas, heti kun tulin lähelle, se tuli lasiin kiinni ja yritti päästä ulos pienestä raosta. Juuri tätä yksilöä piti nostaa ja siirrellä, kun seisoin vieressä.



Nyt riittää nämä käärmekuvat. Aika pienet tilat, saisivat lopettaa kaikki tällaiset. Eläimet kuuluvat luontoon.

Jatkan uudella postauksilla lähipäivinä. Ciao!

2 kommenttia:

  1. Hurjan paljon paremman näköinen sun käsi on - eikä välissä ole kuin muutama hassu päivä! Hienoa työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olen itsekin yllättynyt miten hyvin käsi on kuntoutusta. Käyttöä vaan reilusti järki säilyttäen. Ensi viikolla menen kokeilemaan minigolfia.

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista